Juhlahumua

Kesän juhlakausi tuli itsellä avattua seuraavanlaisella juhlamekolla.

Mekon neitokainen suunnitteli itse ja täti toteutti :)

Luovutin myös oman niittivyöni neidille ja muokkasin sen mekkoon sopivaksi.

Tällä mekolla kelpaa astella viimeisen kerran peruskoulun käytäviä :)

Kerta se on ensimmäinenkin!

Meinaa vain olla se ensimmäinen kerta aina vähän jännittävää touhua, verhoilussakin.

Aikaisempaan verhoilukokemukseen mahtuu oikeastaan vain kaikkea autoon liittyvää;

penkkien verhoilun uusimista, auton sisustan uusimista, subbarilaatikon päällystämistä ja turvaistuimen uudelleenverhoilua. Huonekaluihin ei siis ole tullut tätä aikaisemmin koskettua verhoilumielessä. Mielenkiinnosta ja uuden oppimisen innosta tartuin siis tarjottuun projektiin.

Vanhan kankaan purkaminen oli vähän kuin olisi vetoketjua purkanut takista.

Turhauttavaa, mutta samalla opettavaista, sillä näkeehän siinä, mitä on tehty ja miten.

Jotta verhoilu olisi näppärää touhua, kävin ostamassa itselleni ihan ikioman paineilmanitojan <3

Verhoilu sujui mukavasti ja olihan tuo toinenkin puolikkaani projektissa osallisena, pyssymiehenä :D

Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen ja toivon asiakkaani saavan tuolista taas iloa pitkäksi aikaa.

Uskaltaisikohan sitä ottaa appelan nojatuolit seuraavaksi työnalle?

Vauvapeittoja, pöksyjä ja hyppysellinen tuunausta...

Pojan, siskolta perimät mustavihreät kengät, hajosivat pari päivää sitten. Päättäväinen 2-vuotias ei siltikään suostunut luopumaan rikkinäisistä kengistä vaan laittoi ne jalkaan, vaikka toinen niistä jäikin vauhdissa aina kesken matkan. Kuvan kengät saatiin viime kesänä kaverin tytöltä, poikaa ja pihaleikkejä varten, mutta... Eihän 2-vuotias suostunut näitä jalkaan laittamaan (nytkö se jo alkaa?). Noh, mamma laittoi tuunaten. Jos huomenna olisimme unohtaneet, että ne olivat ensin vaaleanpunaisetkin?

 Pari otosta vastavalmistuneista, tilauksesta tehdyistä nuppupeitoista :)

Syötävän herkullisia fleecepeittoja! Kyllä murujen kelpaa mammia.

Kaksin aina kaunihimmin. Tässä kevyet ja ilmavat kesähousut arkeen ja juhlaan.

Ruskeat pellavaviskoosia ja punaiset puuvillaa.

...Näistä on hyvä päivä tehty!

Womican kampanjassa Mirkutin -tuotteita 23.4.-6.5.2012

Womica pyysi minulta kampanjaa ja tälläinen siitä sitten tuli!

Paljon kaikkea ihanaa pienille <3

Lisää takkia välikauteen, pyryn keskeltäkin!

Aamulla satoi lunta ja ylihuomenna on jo kesäkelit?

Meinaakohan joku, että välikausi jäisi välistä?

Ei käy päinsä! :D

Justihin sain pääsiäiseksi tytön vk-takin valmiiksi!

Tässä siis Nöttösen takki.

Kaavana OB 1/2012 Butterfly Camouflage.

Kaavan valintaperusteina sanottakoon, että teki mieli harjoitella taskuja..

Ne, kun ovat jääneet vähäiselle harjoitukselle ja hyvät tuli :)

Valmistautumista välikauteen - VKtakki omalle pojalle.

Pojan takin kaavan pohjana toimi OB:n 1/2010 -lehden anorakin kaava.

Sanon pohjana siksi, että harvoin teen mitään sellaisenaan, kun kaavassa ja ohjeessa sanotaan.

Tein takin vuorillisena, muutin hupun kaavaa yksinkertaisemmaksi

ja lisäsin lopulta hihansuihin resorit, jotka eivät kuvassa vielä näy.

Takin materiaaleina ovat Kangastukun laukkukangas ja mikrofleece.

Kuplavolkkaripainatus on isännän kuplasta otetusta kuvasta tehdyn

rakkaan ja kallisarvoisen kankaanpainoseulan jälkeä <3

Silloin, kun ehdin omilleni ommella, teen vartavasten reippaan kokoisia vaatteita

ja tästäkin takista näkee, että sopii ihan hyvin sekä 2v pikkuveljelle että 4v isosiskolle.

Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä (jossakin välissä) myös tytölle VKtakki.

MarinMekko -projekti 2012

Sain kunnian toistamiseen suunnitella ja tehdä ystävälleni juhlavaatetta,

tällä kertaa kaksin kappalein tuleviin valmistujaisjuhliin.

Mari tarvitsi kaksi pukua, toisen virallisiin valmistujaisjuhliin

 ja toisen niihin vähemmän virallisiin. 

Virallisempiin juhliin Mari tarvitsi jotakin mustaa,

olat peittävää, sopivan pituista mekkoa,

jota voisi käyttää myös myöhemmin juhlavemmissa tilaisuuksissa.

Yhteistuumin päädyimme mustaan joustosatiiniin ja tähän malliin: 

Korsetti & Hame -kokonaisuuden pohjana toimi

Marille aiemmin tekemäni olkaimeton iltapuku.

Pienen leikkausoperaation

(kyseessä siis tulevan lääkärin puku Ü) 

tuloksena syntyi korsetille kaveri.

Korsettiin väriksi Mari halusi Royal Bluen,

johon hienosti sopi alaosassa käytetty pitsi.

Pitsiä oli tallella aikaisemmasta projektista,

joten sitä oli hyvä hyödyntää korsetin yläosaan.

Tällainen oli sitten lopputulos:

Kiitos Mari <3 ja ihania juhlia!