Collegepöksyt ihan itselleni

Collegepöksyille on itselläni ollut jo kauemman aikaa tilausta. 

Enpä vain ole aikaisemmin uskaltanut toimeen ryhtyä. 

Tuossa joku aika sitten tein asiakastyönä yhdet pöksyt ja päätin, 

että nyt, nyt teen myös itselleni!

Mustaa joustocollegea (en muista mistä nettikaupasta), 

Paperinauhasta hankittua pinkkiä Hotfix -arkkia, 

EPOhupparista jäljellejäänyttä pinkkiä sokerikalloa, 

pinkkiä resoria ja paljon pinkkiä peittaritikkiä.

Niistä on mun pöksyt tehty :)

Ja vähän menin lupailemaan oman ompeluseuran naisille näistä kaavoja, 

kuten alunperinkin olin jo ajatellu. 

Tarviihan EPOhuppari EPOhousut!

EPOnaisten EPOja !!!

Lyhyestä virsi kaunis: EPOja <3

Ja muutama muukin versio EPOsta:

Ja tiedättäkö, näitä tuloo paljon lisää!!!

ps. Kaava myynnissä pian ja teen myös tilauksesta valmiita ;)

pps. Myös miehille ja lapsille omansa, niistä tovin päästä!

Olipa kerran Herra Sotshi

Herra Sotsi on pikkuruinen pingviini.

Hän rakastaa jäisiä kaloja.

Herra Sotsilla on erityinen taito. 

Hän pystyy syömään kaikki murheenkryynit, 

joita hänelle syöttää.

Sitten ei enää tarvitse itse murehtia asioita.

Murhesyöpön tein ystäväni tyttärelle 6-vuotislahjaksi.

Idean murhesyöppöön sain tytön omasta piirrustuksesta, 

jonka bongasin heidän jääkaapin ovesta.

Saanen esitellä - Herra Sotshi:

Materiaaleina käytin mustaa farkkua, valkoista trikoota 

ja jotakin epämääräistä oranssia neulosta.

Herra Sotshi sai kielensä mirkutin-lapusta.

Kalat ompelin PUL-kankaasta, täytteeksi lisäsin pienen pallon vanua.

Kalojen kuviot piirsin permanenttitussilla.

Synttärionnea - J & Herra Sotshi <3

Mistä tunnet sä ystävän?

No RINTAMERKISTÄ tottakai!

Tulipa ahaa-elämys ja ajatus siitä, 

että ompeluseuran jäsenet olisi mukava tunnistaa jostakin muusta 

kuin neilikasta rintapielessä messuilla ja muissa aihetta hivelevissä tapahtumissa
tai vaikka ruokakaupan kassalla.

Ehdotinpa sitten tätä kuvaa ompeluseuran "päällikölle" sanalla rintanappi

Ja sitten me päätettiin, jotta teetetään sellaisia!

Ja niin teetettiin!

Pian olikin postissa kasa tällaisia ihanuuksia!

Ja tässä se komeiloo sen "päällikön" rintapieles tuoreeltansa

Tarkennukseksi kerrottakoon, jotta EPO on lyhennys ryhmän nimestä 

Etelä-Pohojalaaset Ompeloo!

Rakkaurella EPOlaisille

Meidän alueen omalla ompeluseuralla 

Etelä-Pohojalaaset Ompeloo -ryhmällä 

oli marraskuun puolessa välissä 2-vuotissynttärit. 

Ilahduttaakseni kaikkia ihania naisia ja ryhmän vetäjää päätin, 

jotta piirrän ja kaavoitan meidän ryhmälle 

oman hupparin - EPOhupparin.

Tuumasta toimeen ja tässä se on:

Slimmiä, raglania, pitkää ja hupullista.

TYKKÄÄN! Vaikka itte sanonkin.

Omat hupparini tällä kaavalla koossa xl:

 Tähän kurreen vaihtui vielä hihansuun ja helman resorit matkan varrella, 

kun meinasivat olla turhan timmit velourista.

Tulipa testattua.

 Ja tämä sokerikalloinen vasta onkin lemppari!

Ja pitihän sitä ajatella myös jokaisen eponaisen miestäkin hitusen

ja kaavoittaa yllätykseksi vielä miehillekin omansa!

Omalle murulle on hupparitekeles vielä puolitiessä, 

mutta hyvää kannattaa odottaa.

Laittakaahan EPOnaiset linkkejä kommetteihin, 

jotta mistä teidän omanne löytää tiirailtavaksi! 

Linnanjuhlahumua menneiltä vuosilta

Tässä vaiheessa vuotta onkin hyvä muistella 

menneitä itsenäisyyspäiviä ja linnanjuhlapukuja, 

joihin olen saanut olla osallisena.

Ensimmäinen kosketukseni linnanjuhliin oli vuonna 2005. 

Olin tuolloin työharjoittelussa omassa SeAmk:in Kulttuuri- ja muotoilualan yksikössäni Jurvassa

ja sain tehtäväkseni silloin kansanedustajana toimineen Paula Risikon juhlapuvun.

Sinisen silkkipuvun suunnittelusta vastasi yksikkömme johtaja Irmeli Jussila.

Korut pukuun valmisti metalliartesaaniopiskelija, 

vaatetusalanartesaani Maiju Svenström-Vimm.

 Kuva: Mirja Lindroos

 Kuva: Ilkka 8.12.2005

Toisen kerran linnanjuhlapuvun valmistukseen 

pääsin osalliseksi seuraavana vuonna 2006.

Tuolloin valmistin kansanedustaja Paula Risikon asukokonaisuuteen

turkoosinsinisen kettuhuivin itsekehittelemälläni tekniikalla. 

Itse puku oli hankittu seinäjokisesta morsiuspukuliikkeestä. 

Juhla-asun hopeakorun valmisti kultaseppä Juha Koskela.

Kuva: Iltasanomat 7.12.2006

Kolmas itsenäisyyspäivän juhlien projektini onkin viime vuodelta 2012. 

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon puvun suunnittelusta vastasi 

Marimekon suunnittelijan Noora Niinikoski.

Juhlapuku valmistettiin Marimekon Lokki -kankaasta.

Kuva: Iltalehti 7.12.2012

Tämän vuoden projekti onkin vielä enemmän tai vähemmän salainen. 

Luvassa on jotakin punaista, jotakin mustaa ja kimalletta... ;)

Mun mies Mustikka ja muutama muu

Syntyipä pieni mies.

Silmät siniset kuin mustikat.

Mustikkamies.

Mustikkaan pieni mies käärittiin siis oitis.

 

 

 

 

Mustikka joustofrotee Viljamin puodista <3

Pipon ja peiton kaava omasta päästä,

housut Ottobren kaavoista.

 

 

Sukkahousut tehty Animatorsien sukkiksien

mallinmukaisesti 39 koon sukista!

Mainiot pienelle miehelle!

 

 

PikkuPiian imetystyynyn malliin ja

täytteen vähyyteen kyllästyneenä tuunasin siitä aivan

uuden imetystyynyn Suuren käsityölehden kaavalla.

Sisäkangas puuvillaa ja pestävä päällikangas

Eurokankaan ihanaa autoista.

Ei kuulkaa enää hiosta!

 

 

Kolmen Kekkosen Kotsa

 

 

Ja vielä muutama enemmän tai vähemmän

aikaa marinoitumassa ollut tuotos:

 

 

Mirkuttimen kapaloproto!



 

Vuonna 2007 esikoiselle tehdyt kuplavolkkaripaita

(kuvassa isännän oma kupla) 

ja lohikäärmehaalarit,

jotka eivät mahtuneetkaan 4370g:lle.